Heräsin jo puoli neljältä ja en saanut enää unta...
..keväästä asti olen vähän pyöritellyt ajatusta lähteä kisoihin Taavilla, kun kieli on pysynyt 90% ajasta sisällä. Nyt Taavi vaan on niin ohuessa kunnossa, että en taida lähteä mihinkään.
Eläinlääkäreihin ollaan oltu yhteydessä ja heinää, sekä ruuan määrää ollaan lisätty. Jokin on tässä nyt pielessä kun nyt lihaksetkin häviää... Jos Taavi tästä vielä laihtuu, niin kylkiluut näkyy seuraavaksi. Minua huolestuttaa aika paljon, sillä Taavi on aina kaikki nämä vuodet ollut enemmänkin ns. Pullukka. riippumatta siitä ratsastetaanko vai ei.
Lähden ehkä myös lähipäivinä käymään Taavin kanssa Seinäjoen klinikalla, sillä siellä voi tehdä enemmän tutkimuksia mahan suhteen kuin kotitallilla. Aloitin myös psylliumin ja tehobaktin syöttämisen. Jos näistä olisi jotain apua.
Jotain hyvää silti... Taavin karva kiiltää edelleen ja se syö tosi hyvin, sekä on hyväntuulinen oma itsensä. Ja aivan ihana ratsastaa, kuten aina.
Asiasta toiseen... Uusia tuulia tiedossa.. Muutamme uuteen nyt avattavaan talliin(Stall Rideaway) Taavin kaverihepan Ivarin perässä ja siellä on maneesi. Maneesi helpottaa treenaamista, kun tulee liukkaat kelit. Muutto on jo huomenna!!! Tämä päivä menee Taavin tavaroita pakatessa.
...kuin vaan olla voi. Yli 25 lämmintä ja ajattelin, että tuskinpa treeneistä tulee mitään. Päätin kuitenkin käydä kentällä ja tehdä jotain. Taavi olikin enemmän kuin valmis töihin!!!
Iltapäivä meneekin nyt sitten näissä merkeissä Sulvan maauimalassa...
..aamulla oltiin tunnilla. Harjoiteltiin laukkalävistäjien tekoa. Taavi oli tosi kiva! Oli sen verran rankka tunti, että halusin vielä illalla viedä Taavin kävelemään.
Laitan vielä yhden videon minkä kuvasin tässä yks päivä hakiessani Taavia tarhasta. On se kyllä niin lutuinen...
Ollaan turvallisesti kotona. Mahtava reissu takana. Sain tehtyä asioita, joista olin tähän asti vain haaveillut. Taavikin oli niin superjärkevä. Alla kuvat alusta loppuun.
"Kun muutamme asenteemme, emme pelkästään näe elämää eri tavalla. Elämä itse muuttu aivan toiseksi."
Kokkola ja Kokkolan metsät, jotka tunnen kuin omat taskuni. Siellä minä olen minä.
Kotiinpaluu oli silti aivan ihanaa.
Taavinkin mielestä.
Ainoa maastovideo mikä jäi... Töppäsin ja tuhosin vahingossa kaikki hienot ravi- ja laukkapätkät.... :(
Alla yks, minkä sain äitin puhelimesta. Jotain edes! :) ...ja tuota fiilistä en kyllä unohda, varsinkaan kun laukattiin!!!
Mun yritelmät käydä ratsastamassa jossain lähimaneesilla/kentällä eivät oikein tuottaneet tulosta, joten päätin lähteä Kokkolaan! Taavi oli harjoitellut matkustamista kaksi kertaa lastaustunneilla ja mennyt kärryyn niin hyvin.
Tuntui siltä, että ollaan valmiita lähtemään reissuun. Oli ajankohdallisesti myös niin hyvä väli lähteä. Minulla ei ollut tallivuoroja ja Jerellä pari vapaapäivää. Jerekin oli vielä niin ihana sanoessaan, että sun täytyy vaan luottaa itseesi ja tehdä mitä itse haluat.
Ratsastin aamulla kentällä ja maneesissa. Taavi ei tehnyt yhtään mitään hölmöä. Kävelin paljon ja vähän välillä ratsastin koulujuttuja ja taas kävelin paljon. Halusin vain saada hevosen rentoutumaan uudessa paikassa.
Taavi pääsi tarhaan puolilta päivin. Kävin sitten iltapäivällä maneesissa treenaamassa Eevan kanssa meille vaikeita raviväistöjä. Sain hyviä neuvoja.
Ratsastuksen jälkeen Taavi meni sitten taas ulos ja otin siinä puoli viideltä sisälle. Taavi oli jo aikalailla oma itsensä ja kuin kotonaan, kun talutin sisälle talliin. Huomenna aamulla mun ois tarkoitus mennä vielä Taavin kanssa maastoon ennen kotimatkaa.
