31.12.2013

Video..

Nyt äkkiä tän vuoden jutut tänne blogiin ennen vuoden vaihtumista...!!!

Joo.. ...siis viime sunnuntaiaamuna kävin äitini kans aamu kahdeksalta Taavia taluttamassa pihalla ja juoksuttamassa maneesissa... Täytyy sanoa, että seuraavalla kerralla laitan, jos kuvaan jotain, niin kaikki maneesin valot päälle! Ensin oli valot vain keskellä.. ...sit vaihdoin reunoihin, mikä ei ikävä kyllä näin jälkikäteen katsottuna kuitenkaan riittänyt...! Jotain silti näkyy kun Taavi osuu valokeilaan...

Nappasimme äitin kans Taavin suoraan tarhasta, oli mennyt ilmeisesti jo ennen aamu kuutta! Mahtavaa. :)
Äitini piti Taavia! :)
Talutin maneesiin pidempää reittiä. Taavi oli tosi kiltti!
Taluttelin hetken ja sit päästin irti. Taavi oli ensimmäistä kertaa niin rauhallinen, ettei lähtenyt itse juoksemaan... Otin siis juoksutusraipan mukaani mennessäni keskelle maneesia ja maiskutin hieman heilauttaessani raippaa, niin sitten tuli juoksutettua Taavia jonkin aikaa.

Mietin raippaa pois viedessäni ja riimunarua hakiessani, että antaakohan Taavi enää ottaa kii... Pysähdyin pienen matkan päähän Taavista ja sit se yllättäen käveli itse mua kohti ja antoi kauniisti kiinni. Olin todella iloinen tästä!

Tulimme toista kautta takaisin talliin.. Haisteli ja maisteli näitä pyöröpaaleja joita ensin vähän pelkäsi!
Käveltiin kaikki isot vesilätäköt edestakas läpi... Minulla oli sit kyl läpimärät kengät!
Makupalojen sijaan sai palkinnoksi harjauksen käytävällä ja mennä  Lennun luo tarhaan.


HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2014!!!

Turhamaista?

Ehkä.. mutta kaunista ainakin! ;) Taavi ei joululahjoja saanut, joten vuoden vaihteen kunniaksi kun kääntyy 1-vuotiaaksi varsaksi, kuten kaikki muutkin hevoset saavat yhden lisää vuosilukuunsa... Shoppailin viime lauantaina alennusmyynneis... Suitset!!! Tummansininen harjapakki ja jouhien selvitysainetta. Taavi on perinyt emältään ton jouhien kiertymisen rastoiksi, joten oli jo aikamoinen takkutukka...

Halvat suitset alkoivat parin runsaan rasvauskerran jälkeen tuntua hieman laadukkaammilta. Haaveissa on hankkia Taaville kullanväriset oliivikuolaimet... Mutta katsotaan nyt. Näin alkuun Juha laittaa suoran kumikuolaimen, mikä on mahdollisimman pehmeä näin pienelle. Ehkä vähän myöhemmin sit :)

Kuvat siis viime lauantailta...
Minulla on ollut jo vuosia ollut tapana "pestä" hevoseni aina silloin tällöin hinkkaamalla märällä pyyhkeellä nenästä hännänpäähän... Ei siihen varsinaista pesukoppi -suihkua tarvita kun kosteaan karvapeitteeseen sumuttaa tota  jouhien selvitysainetta ja harjaa vielä lopuksi koko hevosen läpi... Nopeaa ja puhdasta tulee!
Taavi aluks vähän märkää rättiä katsoi, mut sit oli rauhas... heitin sen aina reippaasti Taavin päälle ja sit hinkkasin. Tottui siihen ja ei enää säpsähtänyt. Tais jopa tykätä. Sumutepullon käyttö oli tämän jälkeen helppoa. Oli ihanaa hoitaa Taavia!

28.12.2013

Tunnistaminen

Tänä aamuna kävi tunnistaja.. Taavista otettiin karvanäyte ja kaulaan laitettiin mikrosiru, minkä jälkeen otettiin myös verikoe. Taavin väri ja merkit merkittiin ylös. Vein sit hakaan... Sanoin Anitalle, että on niin mukavaa kun ei tarvitse pelätä yhtään kun taluttaa Taavia.

Harjasin muuten ennen tunnistusta Taavia kopissa ensimmäistä kertaa sillai aika kauan. Olen aina varonut harjaamasta liian pitkään. Taavi kun on vielä varsa... Mieluummin niin päin lopettaessani, että Taavi toivoisi mun jatkanneen harjaamista, kuin kyllästyen koko touhuun olisi helpottunut mun lähtiessä pois. Nyt pieni oli erittäin kiitollinen harjattava, seisoi ihan rauhassa ja liikkumatta.

Karvanäytteen otto.. Mikrosirun laitosta en ehtinyt ottaa kuvaa. Laitettiin sellaisella neularuiskun tapaisella.. Aika reippaasti iski sen siihen, onneks ei sen suurempaa draamaa. Taavi oli sit sen jälkeen aavistuksen verran epäluuloinen.
Varsan tutkailua...
Väri ja merkit kirjoitettiin huolella.
Olen hieman puolueellinen, mut silti.. Söpö!
Tyytyväinen.
Ja tietysti.. Lasku! :)

7.12.2013

Taavi -viikonloppu

Eräiden mutkien kautta tuli vietettyä viikonloppu sittenkin Kokkolassa, mikä ei ollut Taavin kannalta mikään huono idea :)

Kävin Taavin kanssa kahtena aamuna maneesissa. Nämä olivat ensimmäiset kerrat ilman äiti Jatsinan seuraa. Menin molempina aamuina jo seitsemälta tallille. Silloin oli rauhallista, eikä kukaan ollut tulossa maneesiin.

No tuota... Perjantai aamuna olin sit niin tohkeissani, että unohdin auton käyntiin! Vasta puolivälis matkaa tallin ovelle huomasin etten sammuttanut autoa... Kertoo jo aika paljon miten innoissani ja iloinen olen omasta varsasta :)

Taavin talutin suurella jännityksellä maneesiin... Odotin et ois tullut temppuja matkan varrella, mut ei mitään... Taavi seurasi minua kuin koiranpentu! ..ja sit siellä talutin vähän aikaa ja näytin paikkoja, sekä harjasin/rapsuttelin piikkisualla ennenkuin päästin irti.

Lauantaiaamuna pidin maneesissa pidempään kiinni Taavista ennen irti päästämistä, jotta oppii siihen et ei ihan heti pääse irti kun mennään maneesiin. Tein siis seuraavasti:

- talutus, paikkojen ja erilaisten uusien asioiden näyttö
- harjaaminen
- talutus uudestaan
- IRTI (ilman ns. ajamista/juoksuttamista, sai juosta ja tutkia paikkoja oman mielen mukaan)
- kiinni
- harjaus
- talutus seis-käyntiin-seis juttuja..

...vasta tämän jälkeen avasin Taavin kans portin ja poistuttiin maneesista vasta kun seisoi ihan rauhassa vierelläni.

Taluttaessani aina kun Taavi kiinnostui jostakin uudesta asiasta, vein sen heti suoraan kohti sitä haistelemaan niin että menin itse vähän edeltä. Muovituolien suhteen menin istumaan tuolille ja odotin hetken ennenkuin Taavi itse tuli minua ja tuolia nuuhkimaan. Positiivisen rohkea ja utelias varsa! Molempien maneesikertojen jälkeen hoidin vielä karsinassa pienen hetken ja Taavilla oli siellä heinät odottamassa. Vein Taavin hakaan ennen kotiin lähtöä.

Alla kuvat kahdelta aamulta.




1.12.2013

Jatsina

Jatsina siis muutti Tölbyn tallille Sulvaan, joka on noin 12 kilometrin päässä Vaasan keskustasta. Ensimmäiset viikot olivat Jatsinan mielestä todella jännittäviä, mutta nyt on kotiutunut oikein mukavasti. Seuraavasta linkistä pääsette tallin kotisivuille:http://www.stalltolby.n.nu/ Paikka on mielestämme miellyttävä ja kotoinen. Ihmiset siellä ovat olleet ystävällisiä ja iloisia. Ulkokenttää ehdin testata parin/kolmen viikon ajan ennenkuin tuli pakkaset ja liukkaat kelit.. Nyt otamme ratsastuksen suhteen rennommin... Onneksi maneesia rakennetaan! Kiva sitten päästä hyvällä pohjalla ratsastamaan.

Nuutti 2,5 vuotta kävi lauantai-iltana kanssani hoitamassa Jatsinaa... :)