Toissapäivänä ja eilen olin tehnyt oikein ajan kanssa töitä maasta käsin... Tänään sitten tuntui, että pitäisi mennä ratsastamaan jo pelkästään vaihtelun vuoksi. Ja muutenkin oli vaan sellainen jännä tunne, että nyt voisi onnistua. Olin toiveikas :)
Laitoin vesikopissa kuntoon ja mentiin suoraan slinganin takasuoralle. Ravattiin ja käveltiin vuorotellen. Ratsastin myös suurella ympyrällä RAUHALLISTA ravia. Taavi jaksoi ihmeen hyvin kantaa itsensä. Olin tästä positiivisesti yllättynyt.
Päätin taluttaa kotiin ja meillä oli taas puolessa välissä kotimatkaa vähän vaikeaa... sata ja yksi peruutusharjoitusta + pieni pätkä ympyrällä työskentelyä, niin kotiin asti päästiin.
Oli pitkä matka kyllä... Todella pitkä.
Olin aivan hikinen ja uupunut, kun Taavi ampaisi välillä niin täydellä vauhdilla ympäri ja veti kovaa... ihme ettei irti päässyt. Ei Taavi kuitenkaan ollut niin kamalan vaikea kuin mitä sunnuntaiaamuna ja tässä yks päivä tällä viikolla... Edistystä.
Olen päättänyt lisätä maasta käsin työskentelyä Taavin kanssa todella paljon ja tämä on hyvä tapa saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Taavi saa osallistua tarhan siivoukseen. Kun haravoin, niin pitää seistä paikallaan ja sitten vähän aikaa kävellä ympärilläni pientä ympyrää.
..kuten näkyy, työmaata riittää....!!! :)
Talliin Taavi sitten käveli tämän jälkeen todella nätisti, mutta myöhemmin, kun kävin vesikopissa harjaamassa niin takaisin tullessa oli uskomattoman vaikea!
Suoraan sanottuna tekisi mieli itkeä, mutta sen sijaan menen illalla uudestaan kunhan Jere tulee shakkia pelaamasta...
Kaunis ilta, oli vaan uskomaton tuuli. Tein tarhassa Taavin kanssa töitä 15 min. Taavi sai kävellä ympärilläni ja välillä ihan vaan seistä paikallaan tietyn välimatkan päässä minusta. Sekä väistää minua aina suuntaa vaihdettaessa...
Tämän jälkeen ei ollut mitään ongelmaa tuoda sitä sisään. Taavi tosin oli portilla hieman levoton. Seistiin rauhassa hetken aikaa ja sitten vasta otin sen tarhasta pois. Kaikki sujui hyvin.
Minulla oli kottarit vesiämpäreineen mukana ja siinä liejussa etenemisemme oli hyvin hidasta. Tämä oli todella hyvää harjoitusta Taaville...kävellä hyvin hitaasti tarhasta talliin. Menimme vielä vesikoppiin harjaukseen.
Kahden niin kamalan talutuskerran jälkeen tämä oli aivan ihana ilta!!!
...kiltti, kaunis, energinen, touhukas, innokas, iloinen, pirteä, herkkä, ihana, reipas, säpäkkä, nopeasti reagoiva, aina valmis töihin, pehmeä, kuuliainen...
Kuuliainen tuli viimeisenä... Ja se tulee vain ja ainoastaan yhdessä tehdyn työn tuloksena.
Kyllä sitä voi sanoa, että kuinka kiltti hevonen Taavi on, mutta kuuliainen sana ei ole synonyymi kiltteydelle. Vielä vähemmän se on itsestään selvä asia.
Hyvä käytös on opittua.
Arvatkaa vaan valvoinko eilen illalla sängyssä kun mietin, että mikä tässä nyt oikein on pielessä.. Taavi on ennenkin saanut taukoja, mutta nyt on jotenkin erilainen taluttaa.
Olen liukkauden takia jättänyt liinassa juoksutukset pois ja ajatellut säästää Taavin jalkoja, etten pyörittelisi sitä enää lyhyen narun päässä.
Olen sen sijaan tehnyt paljon peruutuksia ja ne sujuvatkin todella hienosti! Taavi kyllä peruuttaa pyynnöstäni, vaikka olisi kuinka villi. Ajattelin tämän riittävän...
Mutta... Liikkeelle lähdettyämme Taavin kunnioitus minun omaa tilaani kohtaan häviää aivan täysin...
Päätin eilen illalla ottaa taas "ohjelmaan" nuo lyhyen narun päässä pyörittelyt :)
On niin paljon suurempi todennäköisyys, että Taavi loukkaa itsensä tarhassa, sillä juoksee siellä päivittäin.
Aloitin jo tänäaamuna... Menin jo kuudeksi tallille ja heitin kaikille hevosille heinät. Kävin kiertämässä Taavin kanssa ratsain pienen lenkin. Kotimatkalla Taavi oli taas taluttaessa todella haastava.
Pyörittelin sitten Taavia pitkästä aikaa ympärilläni niin kauan kunnes todellakin kulki kanssani kuin koiranpentu, eikä tullut yhtään "alueelleni".
Täytyy sanoa, että ei todellakaan ollut helppoa... mutta kyllä se meni loppujen lopuksi niinkuin piti.
Taavi käveli talliin aivan rauhassa pää alhaalla ja samalla tavalla meni ulos tarhaan...
Kuuliaisen hevosen takana on aina järkyttävä määrä työtä. Olen aina tehnyt paljon ja todella huolellista työtä Taavin hyvän maasta käsin käsiteltävyyden eteen... Taavi on niin energinen ja nopeasti uusia asioita oppiva hevonen, että työtä on edelleen tehtävä ja paljon, jotta opittu käytösmalli pysyisi.
Siitä on nyt pari viikkoa kun oli se ennätysviikko ratsastuksen suhteen. On ollut kiireiset viikot ja viime viikonloppu oltiin Kokkolassa. Taavi on ollut vaan haassa.
Nyt kaksi päivää olen käsitellyt sitä vähän enemmän ja Taavi on ollut niin uskomattoman rauhallinen ja kiltti. Ajattelin sitten että voisihan sitä käydä vähän ratsastamassakin.
Tulin ihan sitä varten nyt illalla tallille... Satuloidessa Taavi kuitenkin kopissa suoran kumikuolaimen kanssa heitti kielen kuolaimen yli ja siitä takaisin...
Oli ihan sama kiristinkö poskihihnoja, löysäsinkö vai laitoinko siltä väliltä.
-> Vaihdoin suitset.
Menin pihalla selkään ja kävelin minilenkin. Meni aivan ok. Taavi vaan tuntui todella energiseltä... Ei mikään ihme.
Hassua on se, ettei mielessä edes käynyt juoksuttaa sitä liinassa...
Tulin alas ratsailta tarhojen luona ja ajattelin, että riittää tältä kerralta, kun en kuitenkaan kentälle ollut menossa.
Sen jälkeen maailmamme eivät aivan kohdanneet. Taavi reagoi suuresti/herkästi pelkkiin pysähdyspyyntöihin. Olin tästä aika ihmeissäni... Tein töitä Taavin kanssa pihalla. Taavi myös oli todella vaikea...
Kärsivällisyyteni kuitenkin riitti hyvin... On se mielenkiintoista huomata, kuinka olisin 20 vuotta sitten suuttunut hevoselle.
Nyt vaan koko ajan käveltiin ja sitten tarvittaessa seis ja peruutus... tätä toistettiin ties kuinka monta kertaa....kunnes Taavi todellakin pysyi siinä missä sen piti pysyä talutuksen aikana.
Seurusteltiin pitkään kopissa... Taavi vaihtaa karvaa, niin on aika kutiseva :) Tykkäsi kun rapsuttelin... Kyllä meidän maailmat sitten kohtasivat ja huomenna on uusi päivä!
Tämä viikko on ollut pienen Taavin ratsu-uran ennätysviikko noiden ratsastusmäärien suhteen. Neljä ratsastuskertaa yhden viikon aikana. Tämä on periaatteessa ihan normaali määrä, mutta meille se on paljon.
Tänään oli sitten rauhallinen ratsastuspäivä, kun Taavi oli vähän väsyneen oloinen. En sitten alkanut väkisin vääntämään mitään. Käveltiin paljon ja nautin. Taavi oli positiivisen oloinen koko ajan. Ei loppujen lopuksi oltu kauaa kentällä.
Kierrettiin kuitenkin vielä Slingan ja täytyy sanoa, etten muista milloin olen viimeksi sitä ratsain kiertänyt. Meni hyvin! :)
Ensimmäistä kertaa pyysin selkään mentyäni heti alkuun käyntiavoa ja -väistöjä... Taavin piti vähän välillä miettiä, että mitä oikein pyydän?! Mutta teki sitten loppujen lopuksi kaiken mitä pyysin. On se kiltti.
Alkukävelyitä + ravista huomasin, että hevonen on nyt vähän väsynyt...
Kävelyä ja kävelyä.. :)
Slinganin loppupäässä tulin alas ratsailta ja talutin tarhaan...
Että tämmöinen tosi rauhallinen ratsastuskerta tänään... Nyt annan Taavin ihan vaan olla muutaman päivän ja ratsastan sitten taas, jos kelit vaan ovat ok.
Äiti ja isi tulivat Vaasaan... Kerrankin oli ratsastuskelit kohdillaan!!!
Olen siis nähnyt omaa ratsastusta videolta viimeksi silloin kun ratsastimme vielä "turvakehässä" Mintun kanssa. Siitä on jo todella monta kuukautta!
Nyt olen koko talven ollut aivan pimennossa, kun täällä ei ole peilejä kentällä, eikä ratsastustani ole kuvattu. Ratsastukset ovat myös olleet eri syistä monta kertaa tauolla.
Taavi on toki tuntunut koko ajan menneen eteenpäin, mutta välillä on ollut paljonkin huolta, että tapahtuuko mitään edistymistä. Onko tässä mitään järkeä?! Teenkö mitään oikein?
Oli todella jännää ja "voimaannuttavaa " saada nähdä miltä menomme näyttää.
Virheitä ratsastuksestani toki löytyy ja Taavi myös jonkin verran aukoo suutaan... Täytyy miettiä kuinka tätä voisin korjata.
Nyt tulee sitten kuvia ja videoita todellaTODELLAtodella paljon! :D
Haassa kuntoon...
Äitin kanssa suitsia päähän...
Taavi pysyy todella hyvin paikallaan kun kiipeän jakkaralta selkään.
Mahavyön tsekkaus...
Alkukävelyt...
..ja ravit.
Äitin kanssa juttelua..
Käyntityöskentelyä...
Näin kiire minulla oli nähdä oma ratsastus videolta! :D Jännitti..pelotti katsoa.
Intensiivinen työpäivä koululla, päivätallivuoro, pojat päiväkodista, ruokakauppaan ja sitten kotiin ruuan laittoon. Kaikki vauhdilla putkeen.
Sen jälkeen kun pikkukakkonen alkoi, niin oli niin lähellä, että olisin vaan jäänyt kotisohvalle! :)
Lähdin silti tallille ratsastamaan. Tiesin, että kentälle oli muitakin menossa, niin siksi oli helppo ajatella iltaratsastusta.
Toissapäiväiseen verrattuna Taavilla oli juoksuhaluja huomattavasti enemmän. Pyysin oikein reipasta laukkaa ja vähän tempon vaihteluita ravissa...
Ja todella nautin tuosta hevosesta!
Avotaivutuksiakin yritin, mutta Taavi tarjosi väistöjä sivulle päin, pois uralta. Että meni vähän pieleen... Annoin olla. Oli jo niin kiva ratsastus takana, etten halunnut alkaa niitä avotaivutuksia sen enempää tekemään. Seuraavalla kerralla sitten! :)
Oli kyllä täydellinen 40 minuutin terapiatuokio.... Unohdin kaiken muun ja kiireen, sekä leijuin-leijun lopun iltaa pilvissä.
Nyt on neljäs kerta peräkkäin, kun menen sellaisen 1-2 viikon tauon jälkeen suoraan ratsastamaan juoksuttamatta Taavia ensin liinassa! :)
Taavi oli kiltti!!!
Käveltiin poikkeuksellisen paljon, sillä Taavi oli niin ylirauhallinen... Tehtiin myös välillä vähän väistöjä "lävistäjän suuntaisesti ".
Tänne muutettuamme minun oli pakko oppia eroon irtojuoksutuksesta. Kenttä kun on vähän liian iso tähän... Ja ei ole maneesia.
Ilman irtojuoksutusta edellisessä paikassa Taavia oli vaikea taluttaa/tehdä maasta käsin työskentelyä. Energiaa oli niin paljon ja tarha oli pieni. Eikä 2 -vuotiaalle Taaville oltu vielä opetettu liinassa työskentelyä.
Täällä sisäänratsastuksen alkuvaiheissa en olisi mitenkään ilman liinassa juoksutusta uskaltanut mennä Taavin selkään.
Nyt tuntuu aika hyvältä ja taidan ehkä olla päässyt eroon eroon tuosta liinassa juoksuttamisesta?
Ei ole ollut helppoa, mutta tämä prosessi on vienyt meitä eteenpäin... Ja samalla antanut eräänlaisen vapauden... Voin valita juoksutanko Taavia vai en.
