Taaville nousi kuume taas lääkkeiden vähentämisen myötä. Joka ilta kuluneen viikon aikana Taavin lämpö on ollut lähes 40 tai yli. Taavi oli myös kipeä ja väsynyt.
Joskus suurinta rakkautta on päästää irti.
Alla kuvia, kun kävimme viimeisen kerran pellolla kävelemässä 31.10.2019.
Ikävä on kova.
Olen kiitollinen kaikista hetkistä Taavin kanssa. Joskus suunnitelmat tai unelmat eivät toteudu, mutta kaikista eniten kuitenkin suren minulle tärkeän ystävän menetystä.
Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet matkassamme mukana.
Sain itseni sohvanpohjalta ylös ja päätin, että liikutan hevosen. Lääkeannos on enää 1/3 siitä mitä se oli, joten liikutan nyt ihan joka päivä, jos se vain on mahdollista.
Ja nämä mun Taavin liikuttamiset eivät ole ns. treeniä, vaan se minimi, mitä jokaisen hevosen pitäisi periaatteessa päivittäin liikkua. Myös vapaapäivinä.
Jos haaveilen Taavin vielä joskus olevan siinä kunnossa, että voisin ratsastaa normaalisti, niin ei siihen ainakaan paikallaan pysymällä päästä.
Ruokintaa muutin vähän, sillä olin unohtanut yhden energialähteen; rypsiöljyn ja myös ruokintakalkin. Näitä en ollut vielä antanut...
Aamulla:
- 3dl proteiinia turvotettuna, ruokintakalkkia 1 rkl ja rypsiöljyä 1dl
- puuron jälkeen sinimailashaketta 1 litra ja vähän olutmäskiä.
Sohvalla lämpimän viltin alla on ihana lukea rakkaushömppää ja miettiä mitä kaikkea on lomalla tehnyt.
Täytyy sanoa, että ei mitään SUURTA tai ihmeellistä olla poikien kanssa tehty, mutta kyllä nuo pienet asiat ovat loppujen lopuksi niistä kaikista suurimpia.
Taavin vointi on vaihdellut paljon. Se on mennyt loman aikana tasaisesti huonompaan, niin aloin jo miettiä miten tässä nyt käy.. Pärjääkö Taavi edes ilman lääkkeitä, kun on nyt pienemmällä annostuksella. Joudunko luopumaan siitä.
En tiedä. Nyt näyttää Taavin vointi taas vähän paremmalta. Heinä maistuu taas ja hevosen yleisilme on PALJON parempi(kts. alla olevat kuvat).
