4.4.2017

Mun vuoro....

...leipoa  KAKKUA!!!
Kyllä, lensin kaaressa Taavin selästä...

Tuuli täällä 10m/s... Taavi oli jo vähän vaikea sisälle otettaessa + pihalla oli nuori poika traktorin kanssa.  Nostin kättä merkiksi ja hän takaisin.  Luulin hänen ymmärtävän odottaa niin kauan, että olen mennyt ohi.

Ei odottanutkaan, vaan käynnisti traktorin kun olin Taavin kanssa juuri siinä.  Taavi vetäs kunnon rodeopukit suoraan paikaltaan...

Ensimmäisen hypyn pysyin vielä selässä ja toisella sitten lensin alas... Ei ollut toivoakaan pysyä mukana. Otti todella kipeää ja luulin kylkiluiden menneen rikki.. makasin maassa vähän aikaa kun en päässyt ylös...

Taavi laukkasi täyttä vauhtia rakennuksen taakse. Onneksi jäi sinne syömään...

Menin takaisin selkään ja ravasin koko matkan kentälle. Taavi kun vähän yritti tehdä samaa uudelleen.  Märästä kentästä huolimatta ratsastin tunnin!

Nyt alkaa niskat ja lonkka vähän kipeät... Onneksi ei käynyt pahemmin.  Olen monta kertaa nähnyt Taavin pukittelevan kunnolla ja nyt se tapahtui niin että olin selässä.

Kyllä tuossa hevosesta on niin paljon hevosta... vähän liikaakin.

Positiivista on se, että Taavi nosti laukat ihmeen hyvin.

Mietin nyt kuinka paljon nelivuotiaalla voi oikein ratsastaa... Tuntuu, että pitäisi mennä lähes päivittäin. Toivottavasti Taavi kestää sen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti