Helppoa elämää..

..ja mikä keveys sen myötä. Ei tarvitse/ole pakko tehdä töitä Taavin kanssa.  Taavi saa ihan vaan olla... :)

Nyt vasta huomaan kuinka raskasta on ollut tulla tallille, vaikka kuinka paljon Taavista tykkääkin... Tuo nuoren energisen hevosen liikkumaan vieminen ei näillä pohjilla todellakaan ole ollut hauskaa.

Taavilla kävi tänään vieraita. Suvi+ perhe. Mulla oli Nuutti mukana kun viimeksi oli Nooa. Oli tosi mukavaa ja Nuutti pääsi selkään! :)

Taavilla tosiaan on aivan hyvällä mallilla nämä ratsastusjutut.  Tekee sen minkä pyydän ja vielä erittäin mielellään. Ymmärtää sisäpohkeen väistöpyynnöt ja nostaa laukat molempiin suuntiin. Ei sillä ole mitään hätää.

Mistä ihmeestä se paine/stressi viedä koko ajan hevosta eteenpäin oikein tulee?

Hoidin Taavin eilen illalla vesikopissa ja Taavin selkä oli kauttaaltaan kylmä. Voi mikä helpotus! Olin niin huolissani, että piti tulla käymään...

Tänä iltana tulin ihan muuten vaan, sillä sattui olemaan Jeren vuoro laittaa pojat nukkumaan. Olin vesikopissa oikein ajan kanssa ja nostelin myös Taavin jalat... Taavi rentoutui niin että kaula tippui alas :D

Ja teippasin ketjujen metalliosat piiloon, kun kuulin Hannelelta joltain hevoselta jääneen hammas kiinni siihen ja hevosen sitten repäisseen suunsa auki. Tulin aivan sairaaksi pelkästä ajatuksesta. Taavi kun leikkii noilla ketjuilla aika paljon.