Oli lähellä, että oisin valinnut helpomman tien ja päästänyt vaan kokonaan irti.. Taavi oli niin virtaa täynnä, mutta en sitten päästänyt. Ja olen siitä nyt todella iloinen. Taavi pysyi narun päässä, vaikka meni lujaa!
Hassua on se, että mun kanssa Taavi ei edes yritä laukata liinassa... En ole kaiken kaikkiaan kuin vain pari kertaa pyytänyt Taavilta liinassa laukkaa, niin tämä on jotenkin mennyt niin Taavin päähän....
Sama juttu on, jos Taavi on ratsastaessa vähääkään villi, niin emme laukkaa sillä ratsastuskerralla ollenkaan... Olen näin onnekseni välttynyt pukkilaukoilta. Toki niitä voi vielä tulla, mutta toivottavasti ei.
Lopuksi Taavin kanssa meni oikein hyvin. Sai purkaa energiaa niissä raameissa mitkä annoin, niin täytyy olla tyytyväinen...
Olen iloinen, että ei tarvinnut päästää irti ja irtojuoksuttaa tai Taavi karannut käsistä tms. Kunhan tästä talvesta vaan selvitään, niin varmasti nautin tulevasta keväästä kun maa on sula.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti