Taavi on aina ottanut matolääkkeen kuin karkkia söisi eikä ole tarvinnut päästä pitää ollenkaan kiinni. ...niin ei tämä nyt niin vaikeaa ole... Lääke on vaan hyvin vetistä ja pelkään kaiken tulevan samantien alas...ulos, jos ruiskautan kerralla kaiken kurkkuun.
Ei tullut otettua kuvia... Tällä kertaa en edes muistanut. Taavi oli hyvin rauhallinen ottaa sisään, vaikka edellä kävelevä hevonen oli aika virtaava. Siitä huomasi kyllä heti, että on vielä sairas. Hoidin kopissa pitkään kun vaikutti tykkäävän. Tuli koko ajan "syliin"...
Voi sitä pientä... En nyt loppujen lopuksi kauhean huolissani ole. Toivon vaan parasta. Sitä kun on nähnyt kaikenlaista tapahtuvan hevosten kanssa. Taavin vointi on selvästi parempi kuin eilen. Eiköhän tämä tästä.
Ja positiivisesti ajatellen tämä sairasloma tuli ehkä nyt todella hyvään aikaan. Vuoden pimein aika minulle jaksaa tehdä kaikkea ja Taavi on tehnyt paljon ratsun töitä. Jalkakin saa samalla levätä... Uskon että kaikki kyllä menee hyvin.
Sitten kun ratsastukset taas joskus alkaa, niin alan etsiä Taaville sopivia kuolaimia. Kapeampi ja ohuempi. Nyt en jaksa :) hoidan vaan tuota meidän ihanaa pientä pullaponia.
Ehkä kuitenkin joskus vielä päästään kisoihin? Posti toi maksulapun ..haaveita pitää olla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti