Lisää kuvia kentällä olostamme...

Kirja, minkä löysin ja mihin raapustan kaikkea pientä aina kun käyn tallilla Taavia ja Jatsinaa hoitamassa.. Tämä tapa on ollut minulla jo siitä asti kun perheellämme oli omat hevoset. Lisäksi tein silloin aina jääkaapin oveen molemmille hevosille viikko-ohjelma listan, jotta ne tulisi liikutettua mahdollisimman monipuolisesti. Muistan vielä sen "säännön": max 2 päivää koulua peräkkäin ja vapaapäiviä ei juurikaan ollut. Vapaa tarkoitti lyhyttä maastokävelylenkkiä pitkin ohjin... ..täs alla kirjan ekalla sivulla on eräs ajatus, mikä tuli mieleeni kirjan kannen nähtyäni ja sai sit lopullisen muotonsa yhdessä siskoni kanssa...

Taavin hoitoa..

Jatsi opettaa Taaville hyviä tapoja! Tulee aina heti portille kun tullaan ottamaan sisälle... Tänään harjoittelimme Taavin kanssa sidottuna oloa. Tähän on nyt hyvä mahdollisuus, sillä Taavi ja Jatsina ovat muuttaneet pikkutalliin. Siellä on isommat karsinat ja siellä on myös tamma, jolle syntyy juhannuksen tienoilla varsa. Taavi saa siitä sit itselleen leikkikaverin!

Laitoimme siis Jatsinan käytävälle molemmin puolin kiinni seisomaan ja Taavi siihen vierelle riimunarusta kiinni. Oli kuitenkin vielä niin, että ei ollut varsinaisesti solmulla. Ihan vain harjoitteluna oli vähän aikaa "kiinni". Saatiin molemmat  hevoset hyvin harjattua siinä. Jatsina seisoi aivan liikkumatta koko ajan ja tämä tarttui Taaviinkin. Nostelin myös kaviot ja taputtelin kämmenellä kavioiden pohjat. Takajalat nostin Hannelen neuvosta reiteni päälle niinkuin kengittäjät tekevät. Taavi oli aivan rentona... Taidan ottaa ens kerralla kaviokoukun mukaan. Olen tosi iloinen ettei jalka-asentoja ole tarvinnut alkaa korjaamaan, eikä kavioiden vuolulla ole vielä mikään kiire. Ehtii tulla Taaville vähän rutiinia näissä jutuissa ennenkuin kavioille varsinaisesti tehdään mitään.

Alla kuvia kentällä olostamme..

Maapuomihypyt -video ja Taavin kotitalli

Taavi asustaa siis Kokkolassa Kvikantin Ratsutilalla, jota pitävät Annika Prittinen ja Mats Åström. Kuten kuvasta näkyy, paikka on tosi hieno ja erittäin hyvin hoidettu. Joka kerta kun menen sinne, niin kaikki tuntuu todella ylelliseltä. Olosuhteet hevosen pitämiseen ja monipuoliseen ratsastuksen harrastamiseen ovat erinomaiset. Tilat ovat kaikessa toimivuudessaan aivan loistavat! seuraavassa linkki heidän kotisivuilleen: http://www.kvikantinratsutila.fi/ Taavissa itsessään näkyy kuinka hyvin sitä päivittäin käsitellään. Olen erittäin kiitollinen Annikalle siitä, kuinka hänellä on töidensä lomassa ollut aikaa esim. Taavia ulos viedessään odottaa kärsivällisesti niin kauan, että Taavi todella seisoo aivan rauhallisesti paikallaan ennenkuin riimu otetaan pois. Olemme saaneet Annikalta ja Matsilta paljon apua ihan kaikessa.

Tässä vielä loput videoista "elokuvana"... Haluan vielä niille, jotka vastaavaa suunnittelevat, mainita Taavin olevan pieni varsa. Ei siis tiedä mikä maapuomi on, joten tuon sen sille tarkoituksella mahdollisimman rauhallisesti. Kokemukseni myötä olen huomannut, että hevoselle kannattaa esitellä uudet asiat hieman sivultapäin, johtuen niiden näkökentästä. Hevosta myös kehittää enemmän se, että hyppää lähes käynnistä yli kuin kaahottaminen. Näin loukkaantumisilta toivon mukaan vältytään kun puomi ei tule yllätyksenä varsan eteen. Minulla ei ole vielä pitkään aikaan suunnitelmissa tuoda Taavia ravissa/laukassa puomin yli. Sitä Taavi ehtii tehdä myöhemmin hieman isompana kun aletaan rakentamaan hyppykujaa! :)

"Tilannepäivitystä" + videot...

Päivät tulevat ja menevät rutiinien kans aikalailla samalla tavalla. Olen ollut iltaisin väsynyt, enkä ole jaksanut poikien nukkumaanmenon jälkeen enää laittaa blogiin juttuja. Ostin Taaville päiväkirjan, mihin laitan tallilla heti hoidon päätteeksi parilla rivillä, et mitä on tehty jne. Tästä tulee kiva konkreettinen muisto sit.. Tänne tulee juttuja ihan oman jaksamiseni mukaan.

Taavi menee aamuisin Jatsinan kanssa hakaan. Illansuussa useimmiten otan Hannelen tai Annikan kanssa sen sisälle. Taavi tulee portille vastaan ja antaa luottavaisesti pukea riimun, sekä kulkee jo narussa oikein kauniisti, mitä nyt jos pirteyksissään innostuu olemaan vähän varsamainen :) En itse ole Taavia vielä kovin paljon talutellut, sillä haluan että sitä käsittelevät ne ihmiset, jotka ovat olleet tekemisissä juuri varsojen kanssa. Minulla on enemmän kokemusta siitä kun hevonen on puoli vuotias. Sit päivittäin harjataan ja nostellaan jalat. Pyyhin lopuksi koko varsan nenästä hännänpäähän läpi sellaisella märällä froteeisella pesulapasella. Lisäksi sormin selvitän ton pienen varsanhännän.

Taavi on tykännyt kaikesta hoitamisesta todella paljon. Nyt ollaan aloitettu kavioihin taputtelut nostojen yhteydessä(tottuu kengitykseen). Päätimme tosin, että teemme sen vain silloin kun on kaksi ihmistä paikalla ja Taavilla riimu päässä, jotta kaikki sujuisi mahdollisimman huolellisesti. Ettei Taavi ala siinä samalla touhuamaan omiaan, kuten esimerkiksi hamuilemaan huulillaan meitä takaapäin tms. Jo viiden vuorokauden ikäisenä minulle alkoi tulla karsinassa hieman epämukava olo. Taavi oli liiankin tuttavallinen.... Haluan, että varsasta tulee kiltti hevonen ja tämä tarkoittaa rajojen kiinni pitämistä. Näin ollen Taavin yrittäessään kokeilla huulillaan/hampaillaan, että saako vaatteistani jonkinlaista otetta, niin heilautan välittömästi ja päättäväisesti kättäni "seinän suuntaisesti". Jos Taavi itse käteeni osuu, niin se on sen oma vika.

Ratsastaminen Jatsinalla Taavin ollessa mukana on ollut todella mukavaa! Nyt on yhteensä jotain kuusi kertaa takana. Kolme kertaa on ollut maapuomi maassa, vein sen sinne kun kotona omia poikia katsellessani ajattelin, ettei ne hiekkalaatikolla kovin kauan viihtyisi, jos siellä ei olisi mitään tekemistä. Eilen olimme ensimmäistä kertaa ulkokentällä. Voitte vain arvata kuinka paljon vauhtia Taavissa oli!!! Jatsina on tästä huolimatta ollut tosi fiksu ratsastaa. Taavi kun on orivarsa, niin sillä on nyt tullut vähän jatsinan päälle leikillään hyppimistä.. En oikein tiedä, et tekevätkö tammavarsat samaa? Tätä on tapahtunut myös muutaman kerran kun ollaan ratsastettu. Tällöin olen samalla periaatteella kuin karsinassa, niin heilauttanut pitkää ja jäykähköä kouluraippaa. Ei missään tapauksessa Taavin suuntaan, vaan sellaiseksi jyrkäksi ja ehdottomaksi seinäksi välillemme. Pari kertaa kun raippa hipas nenänpäätä, noniin... Taavi ymmärsi taas jutun idean. Fiksu varsa!!!